…Neg naiz maani “Hun bol bodol sanaaniihaa buteegdhuun ni yum” gej tarhin dunduur mini zuragdtal helj bilee… Bi uneheer ch tiim bh gej boddog. Naizdaa “Chi uneheer saihan hellee…” gej baahan uram ogsnoo durdah hereggui l boluu…

     …Ene ugiig sonsonoos hoish nadad yanz buriin bodol ih torj bilee. Tegeed tsaasan deer holboson heden helhee ugee ta buhentei huwaatsahad saihan bnaa. Herew huswel “Hunii Ekogol” gegdeh ene aguu yortontsiig dursleh gej chadan yadan heden ug butsalgasan bodomjiin togooruu maani hamtdaa ongiiyo…

     …Niigmiin amidraliin aliwaa uzegdeld garch bui sain muu, eyereg sorog zuilsiig eregtsuulen bichhiin orond tuunii ehe undes boloh huniig ooriig ni, dotood ug chanariig ni hondoh gej bodson yum. Hunii ekolog aldagdsan uchraas… Ooroor helbel hun gedeg uhaant amitnii dotood tentswert baidal aldagdchihaj. Hunii ekolog aldagdhad baigaliin ekolog aldagdana. Odoo bur ali alind ni hun gedeg amitan darlagdaj guitsej baih shig. Yu gej heleh geed bna geheer …Hund husel gej neg yum baidag. Ene ni shunal bolj huwirag. Tsaashilbal ataarhal ch bolj bolno. Tegeheer ene ataarhal ni tentswert bus baidaliig uusgeed baigaa yum. Ingeed hun gedeg amitan ooroo ooroosoo haraat bolj huwirdag. Arga ch ugui biz anhnaasaa l buhniig gartaa oruulah gesen bodoltoi baisan yum chini. Yag l motooroo taniagui jolooch shig… Eedreegui amidral gej yu baihaw. Gehdee aliwaa zorchil eresdeliig l bii bolgodog shuu dee. Burhaniig humuus ihenhdee nuglee bulah gej l shutej baih shig. Ug ni eneren niguulseh setgeltei shudraga uneneer orshij chadwal hun oortoo ch oroold ch burhan baij chadah. Gehdee bas niigem ni ooroo ihenhdee chin setgelee hog deer hayachihsan byalduuchdaar duurchiheed busdiin horiotoi bused haldahiig zawdaj baih shig. “Huniig awrahsan!” Ene husel olon hund orshdog ch oshoo olon hund orshoosoi gej husnem bi… Yor ni bol huniig hunees awrah ni hunees l shaltgaalna. Harin bi ooriigoo eneren niguulsegch gej helehgui. Oort hamaatai buhend hadargaatai handsan hen hun nadad saihan sanagddaggui uchraas… Gewch zarimdaa zohitson ongoroodog. Yagaad gewel aldaa ni nugel mon bolowch ezniig ni dugneh etsesiin hemjuur bish yum. Ooroor helbel huniig aldsaniih ni toloo orshoogood uz gesen ug yum. Ur dun ni tuunii hen bolohiig haruulchihdag… Eneren niguulseh setgel ni mash huchtei uhaarliig hund tulgadag. Tegeheer aliwaa zuiliig bodoh heregtei yum. Bodloos uhaan tordog uchraas… ilen dalangui zan saihan sanagddag. Itgel daadag hun olon baidag bol shuu dee… Bas saihan baih ni ch mon adil. Gehdee unetei chamin zuils ni ezniigee gutaachihdag yum. Zugeer l dotroosoo saihan baidaliig urguul. Hun burt ooriin gesen ontsgoi nuugdmal shinj baidag uchraas busdiig duuraih ni utgagui yum. Huuramch zan tahalaas ch ayultai gedeg… Bas zohiomol setgel zowlon daguuldag geh. Getel zarim hun uuniig oortoo hiimeleer bii bolgochihood busdad unelegdehiin tuld ooriigoo goyoh, bur busdiin setgel zurhend shuud hurem tiim huchirheg hernee huuramch uguudiig heleh yum. Eneren niguulseh setgeliig hun nudeeree bus zurheeree hardag shuu dee. Yor ni tegeed eneren niguulsegch gej hen negniig gomdoosoniihoo toloo noirgui honoj chaddag huniig l heleh baih… Niguulsegch setgeliig hun burees goridoh hereggui yum. Hun bur taigarliig buteegch baij chaddaggui uchraas. Yag l noir bol hool gedeg shig. Neg zuiliig helhed aliwaa hunii taiwshirliin uudiig neej chaddag huniig bi law augaa hun gej bardam helne. Ter uudeer uhaarliin salhi sewelzen orj setgel zurhenii uur amisgaliig selbedeg uchraas… Uunii ur dund tuunees ih hemjeenii taiwhral gardag. Ene taiwshral ni niigmiin amidarliig taiwshruulj orshdog. Tsaashilbal niigmiin taiwshral ni hunii erhe, erhe choloog aguulah uchir ene ni tsaad utgaaraa “ardchilal” gesen ug yum. Taitgaral gedeg ni setgel shanalan bui gazraa edgerliig olj bui zurwashan gazar yum. Ooroor helbel setgel zurhenii ilaarshij bui ter gazar yum. Hun taitgarah
zamaa tiim ch dardan songodoggui. Uchir ni taitgarhiin tuld taitgaruulah ni hamgiin dot zan yum. Gewch uuniihee toloosond ihenhedee zoligt ochih hereg gardag. Huniig yaj taitgarch baigaagaar ni todorhoilj boloh. Medeej uhaantai hun uhaanaaraa, teneg negen ni bachuurch taitgarah baih. Gehdee hun taitgarliin uudee neej surah heregtei yum.

   …Hunii setgeliin ugt shiwshleg(zon) baidag gej boddog. Ihenh hun uuniig anzaardaggui. Ted setgel zurhendee oor yortontsoos irsen met handdag. Ingeh hereggui yum. Hun setgel zurheniihee shiwshlegruugee handah uyedee horomhon zuurch gesen oorruugee chiglej, dotood huchindee temuulj, ariusal gegeereliig olj baidag. Tegeheer setgeliin shiwshleg gedeg ni oorteigoo yarih gesen utgatai bolno. Tegwel hun setgelee tanih tusam oortoigoo yaridag. Iim hun urgelj gegeerelruu temuulne. Gegeerel ni byasalgliig daguulj, byasalgal ni dald medremjiig hotolj hogjuuldeg yum. Humuustei yariltsaj tedniig neeh saihan. Yamarch uyeg baigaagaaraa baidag hunii yaria songodog zohiolshig unen baidag. Getel ooriigoo ihed bodood medemhiireed baigaa huntei yarihad hetsuu baidag. Tegsend orwol yarij yadaad baigaa huntei yarihad hawigui amar baidag. Heregtei zuilee uhaad awchihdag uchraas. Herew hun yarij chaddaggui baisan bol yu boloh baisan boloo tosoologdohgui yum. Gewch hun ugeer yarihaasaa gadna hartsaaraa yaridag. Ene ni ihenhdee yarianaas ch huchirheg baidag. Gehdee uunii joloodogch ni medremj gedegiig hen hungui medne. Harin ihenh hun oorsdiin gem nugel, tuund dadsan zurshilaaraa yamarch gemgui zuiliig gemtei bolgoj haraad surchihaj… Ted oortoo heregtei hunii anhaaraliig tataj baij olj awsan baga zeregiin oorchloltooroo hen negeniig deeremdehiig orolddog. Uul ni huniig gomdooh hereggui yum. Ene uil ni hunii setgel zurhend hurdeg uchraas ter ih huch energi ni ergeed ezendee muugaar nolooldog. Za tegeed ene buh hunii uiluud hunii bolon baigaliin ekologiin tentswert bus baidaliig burduulhed nemer bolj baina. Gomdson hun shig heder odor(sar jileer ch baij boloh yum) buudiin saaraltaj baigaa mongoliin hoh tenger bol humuus bidnii uilees uudsen zowhon gadaad ilerhiilel baij boloh yum. Harin hunii dotor orshih setgeliin tenger ni harahiin argagui tortogdchihson baigaa baih daa… Saihan ug saihan setgeliin ilerhiilel, sain uil ni zow medremjiin ilrel yum. Buh shashin ‘’sain uil” ‘’saihan setgel” hezee ch moodnoos hotsordoggui gej nomoldog uchraas… Getel oodgui zangaa haya gedeg awch, huniig mehleh uhaaniig ohindoo nomlodog eej hurtel baih yum. Amidrald zowlon ihiin hereer huuhed ooriigoo hamgaalah gesen amitnii zongooroo uhaajij tolowshdog bamaarsandaa. Nugel gedeg ni amidrald jiriin uzegdel bolj huwirmaargui sanagdana. Humuus baigaliin ekologiig baga ch gesen tailchihaj. harin hunii toloo shashin, anagaah uhaan, shinjleh uhaan huchin zutgej l baina. Gewch setgel gej yu baidagiig tailj chadahgui l baina. Minii bodoloor uuniig huleemgui hun ooroo ug chanarruugaa temuulbel tuund hurch chadna gej bodnom… sain uil, saihan setgel delgereh boltugai gej…

…Enuugeer minii bodomjiin togoondoo butsalgasan heden liter ug maani shirgej bh shig bna…

   …Mash ih zuiliig tsoohon ugend bagtaah gej charmaisan bolhoor jaahan oilgomjgui zuil garch boloh yum. Yutaich nadtai tsagiig hamt ongorooson tand bayarallaa…

   Za tegeed hundlen yosluulsan taniig hundetgen yosolson hen ni oilgomjtoi…

   …Mend amaruu?…

…Hunii nohoi idheer ooriin nohoi ideg gej ene ug jaahan haramch utgata aguulj bgaach bas ch boduushtai sanagdana… 2-3 jiliin omno neg naiz maani nadad togsoltiinhoo bayariin uyer boson yawdlaa yarij ogson yum. Tuuniig her harchir nemseniig medeh yum algach daraa ih soninrhol tatsan uchraas temdgelj awsan heden zuilee ene bichiig husew…

…Naiz maani “Ene yawdal 10-aa togshod mini bolson yum. Angiinhantaigaa togssonoo temdgelj bna geed arhi nileed hurtchihsen yum. Mongold yor ni arhigui togsolt gej bdaggui bh… Ter yawdlaas hoish oortoo hezeech arhi uuhgui gej tangargalaj bilee… Margaash ni dotor gej awhiin argagui bsan shuu… Tegeed uldsen mongooroo TVTS (Turgen uulchilgeenii tseg) -nees belen hool gegdeh ”Hyatad goimon” awah zuur ene bodol torson yum.

     -Ene goimong hen negen ni awah toolond henii turuuwch ni zuzaarch, uilwer ni orgojij bgaa bol… Urid oroin bayariin shireen deer baisan amttan, chiher jims, arhi darsnaas awhuulaad omsoj bgaa huwtsas, hereglej bgaa ed zuilsee hurtel harsan chini ”made in mongolia” -gesen shoshigotoi negch zuil bgaaguig haraad bi mongol hunshuu gej bardamnah setgel maani ehniihee ramandaa l nakautand orloo… Tegeeg bi chini ogloo bosood yamar oo-soizoor shudee ugaaj, ud dund yamar shiree sandal deer suuj, oroi bolhoor yamar zuragt uzej, untahdaa yamar oron deer untdag bilee gesen bodol deer deerees ni yamar ch orowdoh shinjgui nudej bur oshigchij bsan geech… Etseg ehiin maani chomogniihoo shuusiig gartal ajillaj baij olson heden boriig ni bi yuund ureed,
yu awaad bna gej bodson chini tsaash dewjeen deer uldeh yamar ch bolomjgui bolson yum… Getel bi yaagaad mongoliinhoo ed zuilsiig hereglej bolohgui gej, yaagaad bi gadaadad uildwerlesen bas hyamthan (untei ch baij boloh yum) olon huwtsastai baihiin orond mongldoo hiisen tsoohon huwtsastai baij bolohgui gej, …Mongold nars modiig hataagaad deer ni gariinhaa uraar hunii setgeliig tathaar siirber hiigeed zarchihaar hun baihgui gejuu, gesen bodol minii bardamnah setgeliig suulchiin raman deer bosgoson yum… Bi mongol hun… Hongon deeree hoh tolbotoi torson, esgii tuugratan… Bi mongol hun… gej bodon saya neg uhaan orj awsan goimongoo herelden baij butsaachihaad setgel neg l uujirch, hajuu guanznii Hand awgain hurgan bantang itheer ergej bilee. “Ongoison bolowuu…, yaasan bol…”. Hunii nohoi idheer ooriin nohoi ideg…gej…” huuchilahiig sonsood minii setgel ih hodolj bilee

    …Bi ene yawdliig martahguin tuld gertee iruutee temdeglelliin dewter deer buulgasan bilee… Uchir ni ene yawdal namaig mash huchtei bodolruu tulhsen yum…

    Za tegeed hundlen yosluulsan ta buhniigee hundetgen yosolson hen ni oilgomjtoi…

        Ehleed mend asuudag ni minii yos bish mongoliin yos bolhoor ene odriin mendiig asuuya …Neeree gesnees onoodor neg naiztaigaa gaduur yawj bgaad neg guilaga guij bgaa hunii hajuugaar ongorson yum. Ene naiz maani nadtai yanz buriin sedweer metgelzeh durtai l daa… Gehdee minii uzel bodol tereniihees tes ondoo bdag yumaa… Tegeed ter nadaas “Chamd iim humuusiig harhaar yamar bodol tordog we?” gej asuusan yum. Tegehleer ni bi sanamsargui “Iim humuusiig harhaar minii uur hurdeg” geed helchihsen yum… Naizad maani minii hariult taalagdaagui ni harwaas ilt bsan. Tegeed naiz maani manaig buruutgasan torh bdal gargasnaa, “Yagaad?… Ene humuus ooroo iim amidarliig huseegui shuu dee?” gej lawlasan yum. Ene bol minii l bodol bolhoor bi naiziigaa uurluulahguin tuld tuunii bodliig zowtgood, tegeed ooriinhoo uzel bodliig tuund tulgahguin tuld “Gehdee…” geed bolgoomjtoi ehleed ooriinhoo bodliig naizdaa jaahan taibarlah gej oroldson… Ene oroldlogo maani amjilttai bolson esehiig medehgui yum. Ene talaar erhem unshigch ta yu gej bodoj bna? Herew chi gudmand yawjiigaad guilga guij bgaa hunii hajuugaar ongorloo gej bodhod ter hunii talaar yu gej bodoh we? Nadtai ooriinhoo bodliig huwaaltsaarai… Tiim humuusiig harhaar minii uur hurdeg… Magadgui bi tednart dusalj chadahguidee uur maani hurdeg bha. Bi ted nart todorhoi hemjeenii mongo oglooch gesen tednar margaash dahiad l guilga guina shuu dee. Uchir ni ter hun ooriigoo guilga guihaas oor argagui hun gej bodoj bur itgej bgaa bolhoor l tuuniigee hiij bgaa gej bi bodojjiiga… Bi ter bodliig ni oorchilj chadahguid l uur maani owolzood bgaa yum… Neg ug bdag shuu dee. “Zagaschind zagas ogohiin orond zagas yaaj barihiig zaaj og” gej… Tedgeer humuust zagas barihiig zaaj ogch chadahguidee minii uur hurdeg bh. Gehdee hun ooriinhoo itgel unemshliig oorchloh heregtei bh gej boddog… Hunii itgel unemshliig hen neg durtai ni oorchloh gej oroldwol “Chi burhan Buddha-d itgehee boliod Yesus Hiristost itge” gej helehtei adil boloh bz. Ter hund “namaig ene hoyriin ali ni iluu hamgaalah boloo…” gesen bodol toroh ni medeej… Deerh hun maani ooriigoo guilga guihaas oor argagui hun gej itgehiin orond oortoo bolomj bgaa gedegt itgewel magadgui uunees deer amidrah bsan gedegt bi itgedeg yum. Hun amiin 90% ni mongonii gachigdald ordog gej ha negteegees unshsan sanagdana… Magadgui buruu bodojiij boloh yum. Gehdee deerh 90% d bagtaj bgaa humuus bugd l yagch adilhan bish ch gesen tostoiwtor itgel unemshiltei bdag bolhoor bugd l mongoor gachigdaj zarim neg argaa barsan ni guilga guij ami zogoodog bh gej bodojiina. Haramsaltai ni bi ch gesen ene 90%d bagtdag. Uchir ni nadad ch gesen mongoor gachigdah uye ih tohiolddog. Tiimees namaig mongoor bitgii gachigdaasai gesendee chomgoo tsartstal ajilj bgaa aaw, eej hoyriigoo uneheer shutdeggui yumaa gehed hundeldeg… Tiimees bi ooriigoo ene 90% aas gargaj nogoo 10% ruu oruulhiig husej bgaa. Magadgui ingehiin tuld nadaas ih teswer tewcheer shaardah bh. Gehdee bi ene ih teswer tewcheeriig ogohod belen bna. Uchir ni bi ireeduin ger buliinhee toloo ingeh yostoi gej bodoj bgaa… Hen medeh bilee ireeduid huuhed maani “aawaa ta yaagaad minii surguuliin zardlaar tamhi tatchihaj bgaa yum be?” ali aswel “Ta yaagaad nadad huwtsas awah mongooroo arhi uutsan yum be?” gej asuuwalch neg heleh ug oldohgui yum boloh bz… Ooriinhoo bodliig tsegnej chaadaaguigeesee bolood deerhtei tostei yamar neg asuult hen negnees sonsohgui yumsan l goj bodoj yawag.

     …Bas neg udaa heden naizuudtaigaa yarij bgaad bi jaahan arhiig muulah tiishee handtal(yor ni bol dodno gesen hundee l ingej hamaagui helchihdeg yum. Ternees bish haa taarsan gazraa arhi ene ter muulaad teejeen balbaad yawahgui l dee) neg naiz  maani harin yariag maani tasalsnaa “Yor ni bol ene talaar yarihad hetsuul dee… Chi bodood uzdee ene oroond10 hun (mongolchuud) bgaagiin 9 ni arhichin. Tegehleer 1 hun iim yum yariwal ulsen 9-iinh ni durguu ni hurne. Zugeer durguutsaad  ongorohgui ter negiigee hawchaad bh bh.” gej helheer ni yariag mini tasallaa gej jaahan tsuhalzuu bsan bi “Namaig ugee bodoj yarihgui bol eresteltei shuu gej” anhaaruulsaniig oilgow.(Basch gej boduushtai l yum.) Mongolchuud maani yaagaad iim ih arhi tamhi hergeldeg boltsoniig minii bitshan tarhi yoroosoo oilgodogui bsan bolhoor hed heden naizaasaa asuuj uzew… Getel yamar hariu awsan geech “Ene bol oros ahnariin hiisen gawyaa” gene. Zarim neg ni zowlongoo tur zuur ch gesen martahiin tuld uuj bgaan bh… Yostoi ineed hurehch shig ooriinhoo bodliin tsegnej, ooriigoo udirdaj chadalgui tur zuuriin jargal hooj urt hugatsaanii zowlonruu zutgedeg hunuusiig ingej helheer ineed hurhees oor yaah bilee… Tegeed ene baidlaa ooriinhoo archaaguigees bish busdiig buruugaas bolson geh… Zarim neg  nzowlontoi bgaa geluu yamar zowlon yumb dee. Deerees ni tenger nurah geed bna uu? Delhii suirah geed bna uu?… Ter archaagui baidlaa zowlond toochood bgaa nohduuj ”Jargal Zowlon” gedeg shulgiig neg  sonsoh ch yumuu unshwal iluuldehgui sanagdana… Yug tegtlee zowlond toochood arhind orch archaagaa aldaj gunij gutardgiig oilgohgui yum… Minii bodroor zugeer  l tur zuuriin tsengelees oriigoo tataj chadahgui boltsgoochihson yum bishuu l gej bodson… Ingeed bichiheer chi yu geed bgaa yum be gej heleh hun mundahgui ni medeej. Yutaich ene minii oronzai tiimees hussenee saraichih bh… Neg ug baidag shuu dee yu bilee dee… “Hund tohildoj boloh buh l zowlong amsaj uzlee. Harin gunij gutarch uzsengui ee ” gej… Ene ugiiin utagiig oilgodog bol jaahan oodteihon baildaa… Shlihgui yumiig tengert tulsan zowlond toochij, terendee tegeed uhaa mederlee alhaan boliwol yaasiinb gej… Ooriigoon bi ih zowlontoi hun gej bodwol tiim l baih bolno shuu dee… yu gesen ug we gewel chamd itgel unemshliin id shid noloolood bnaa gesen ug… Harin ene id shidiig iluu sain zuild ashgilwal yaasan yumb gej… Ingeed helchihleer bitgii baahan yum moeoodood bgaaraidaa… Bi uhamsaraa oorchloh talaar yariaad bna… Moroodliin tuhai bish. Ooriigoo itguulj unemshuuleed arhichin tamihchin bolochihdog yum chini esergiig ni bas hiij chadahgui gejuu? Neg bodoj uzeh bhaa l gej bodoj bnadaa…

 ….Etsest ni helhed Mongol Ulsiin maani amidral deeshilj bgaa l geed bgaa. Uneheer deeshilj bgaa yumuu… Uridiinhiigaa bodwol gadagshaa yawj yamar neg “DORD” ajil hiih bolomj ni l deeshilsnees bish neg ih deerdsen zuil bgaa esehiig olj harahgui l bh shig… Ingej moroodhoon boliod arai oor zuil hiiwel yaasiin… Bi buruu bodoj bwal nadad yamar deeshilj dewshsen zuil bgaag helj ogoorei…

 …Onoodor”bi ter nohort tegej tusalsan” gej yarihaasaa iluu “Bi ter nohoriig tegej ashgillaa” gej ongirdoh nohduud arai l olon bh shig… Uneheer ashgilsan gej bodoj bgaa yum bol terend “Chi tegej bodood l yawj bhgui yu daa…” gej heleh l uldah yum shig bna daa… Ingehed itgel unemshliin id shidee Mogolchuud maani hezeenees geechihsen yum boldoo zailuul…

     Za tegeed hundlen yosluulsan ta buniigee hundtetgen yosolson hen ni oilgomjtoi…

      Za hoo yunii omno delhii  netiinhniihee ene odriin mendiig asuugaad, onoodroos ehlen ooriinhoo bitshan .::Ezent Guren::.-iig zahirah bolj bgaadaa neg l bayartai bh shig… Enehuu byatshan ezent gurniihee haan ni ooroo bolj bodol hemeeh ard tumnee, setgel eejiinhee surgaaliig sonson tungaaj udirdah neg ih zamd yawgan ch gesen garch bgaadaa dogdolson setgel mini hoor ch bh shig… Yutai ch enehuu bichleg maani minii neeltiin bayar bolon uldegdee…

      Sonin yum… Hun gedeg amitanii talaar bodhoor haaya bas gaihah setgel tordgiig nuuh yun… Ingeed bichheer huniig amitan gelee chi gej bodoh “hun” mundahgui l biz… Gehdee l bas neg amitan yum… Uusliinhee ehen uyees busad amitadaas yalgarah yumgui huchtei ni amid uldene gesen baigaliin huiliin daguu amidartsgaadag bsan amitad dundaas gantsaaraa tsoilon garaad bas oorsdiigoo hun geed nerelchihsen ene oyun uhaant amitan odoo bur ih gaihal toruuldag bolj… Hogjliinhoo ehen ued oorsdiinhoo oron zaig oloh gej huch hergeldeg baisan amitan maani odoo argaa oorchilj ulam l hiiswerjuulj bgaa yum shig sanagdahgui bna gejuu? Bi ch gesen bas ooriin gesen oron zaitai baij, hussenee saraachaad baihiig husej bgaa bolhoor onoodor oortoo blog deged tom byaluunaas jaahan zusel blog neelee… End ch neg hussenee saraachih yum shig bna…